Hauen leukaluu joka jäi hauen leukaanNyt on tasan viikko kulunut Peiponlahden Pilkkiretkestä 2010! Lievä Jet-Lag ( ahkiolag) sekä pieni retken jälkeinen oksennus/kuumetauti alkaa ollaa takanapäin - elämä voittaa ja OlymPPialaiset jatkuu ja jatkuu!
Ohessa kertomus neljän pilkkimiehen taistelusta retkellä, jossa koettiin loistavan pilkkikelin kirous.
Muistakaa kuitenkin että aina kannattaa yrittää, ja jos ei kannata, niin se on aina jonkun toisen vika. Eikä aina tarvitse tehdä edes nappisuoritusta.
Suomen hevonen
Kairat, ruuat, aggregaatti, bensat, vedet ja pari saunaolutta lastattiin launtaina miehekkääseen Ruåtsin armeijan malliseen ahkioon Peiponlahden jäällä. Jokavuotinen kunniavieraamme HeTero lastasi omat tarvikkeensa söpöön koboltinsiniseen pulkkaansa, ja suuntasimme kauniin kelin ylevöittämänä kohti Majasaaren pilkkipäämajaa.
Ensimmäinen stintti sujui lingottua jäätietä pitkin ns. pikkusaaren edustalle varsin joutuisasti.
Olin elätellyt toiveita että joku moottorikelkkailija olisi jokavuotiseen tapaan päristellyt hyvän kävelyreitin mökin edestä, mutta pieni pettymys oli todeta että näin ei ollut käynyt.
No, pipoa silmille, hyvä grippi vetonarusta ja menoksi! Vetoparina toimi huippu-urheilija Passe.
Ahkio kellahtaa puolen metrin umpihangessa kolmen sekunnin vedon jälkeen korvalleen ja luisto-ominaisuudet hieman heikkenevät. Kuorma on hyvin peitetty ja sidottu, joten eipä siinä hätää.
Noo, pipo pois silmiltä ja entistä parempi grippi naurusta! Veeetoa.
Pieni tauko.
Nooo, pipo pois päästä, ja lyhyempää askelta!!!! Veetoa.
Pieni tauko.
Lievä takykardia...
Vetoa!
Tauko.
Oksettaa. Tauko.
Veto. Kusettaa. Tauko. Tauko.
Nykäisy. Horisontti katoaa. Palloja silmissä. Lunta kaikkialla.
Miten voi jäällä olla ylämäki??? Miksei ahkiossa ole bensakanisterin sijasta lisähappipulloa???
Miksei ahkiossa voi olla oma moottori? Paljonko moottorikelkka maksaa? Onkos Siperian husky vaikea kasvattaa? Mahtuuko Suomen Hevonen takapihalle?
No on sentään edetty aika hyvin, vai mitä? Ai 30 metriä edetty ja jäljellä vaan kilometri????
Vesijalanjälki (lue aiheesta aiempi blogini)
Nokialaisen lämpösaappaan vesijalanjälki konkretisoituu yllättäen ihan käytännössä, kun hangen ja jään välissä lojuva vesi täyttää saappaan jäljen. Vesijalanjälkeni on siis 43.
Monta vesijalanjälkeä myöhemmin ja lämpösaappaat täynnä lämmintä hikeä, rojahdan mökin sohvalle uupuneena mutta väsyneenä.
Juustoinen Porokeitto
Herkullinen juustoisen porokeiton aromi ja kamiinan mukava kohina saavat toteemihenkeni (ammuttu Biisoni) palaamaan pitkästä valoisasta tunnelista, ja maallinen tomumajani palaa hetken kuluttua perästä.
Blueskokkimme GMH myhäilee kattilan ääressä ja toivottaa naparetkeilijät tervetulleeksi jo parisen tuntia aiemmin lämmittämäänsä mökkiin. Loistavaa palvelua! miten tuntuu mukavalta kun on selvinnyt napamantereen läpi hengissä, väistellyt jääkarhut, railot ja lumimyrskyt ja joku työntää lautasellisen herkullista keittoa nenän alle.
Ihmetoipuminen on ihmeen nopeaa, ja kohta sauna lämpenee ja iloinen puuhastelu täyttää mökin tienoon. Ketunlenkkejä kaivetaan hankeen, puita pilkotaan ja kaakaojuomia viritellään.
Ilta sujuu rattoisasti ja ruokaisasti. Keli on hienon talvinen ja tähitaivas tietää rapeaa pakkasyötä.
Sound of silence
Yöllä piipahdamme läheisellä mäellä kuuntelmassa hiljaisuutta sekä laskemassa tähdet.
(niitä on enemmän kuin jallupullon kyljessä!).
Matka tähtimäeltä takasin mökille on hieman pidempi kuin menomatka, koska käytämme palatessamme turvallisempaa läntistä reittiä, MikäMikä -maan ja Narnian välistä.
Aamusauna
Hyvin lämmitetty aamusauna toimii siirtymäriittinä eri psykofyysisten vaiheiden välillä. Tämän varmaan tiesivät jo esi-isämme jotka karhun nahan alla imivät savua sisäänsä ja valmistivat mielensä sekä kehonsa mammutin kaatooon.
Moderni metsästäjä / kalastaja / tyhjien tölkkien keräilijä, valmistautuu saunalla, sekä Axen-bodyshampoolla, savustamaan kasvatuskirjolohen. Kolmen tunnin sauna riittää hyvin normaaliin savustuksen valmisteluun.
(yli kolmen tunnin saunominen saattaa johtaa silmämunien kuivumiseen. Jos näin käy, älä soita hätäkeskukseen tai etenkään kotiin. Perinteisenenä konstina tilkka keskiolutta tai long-drink juomaa kielen alle, riittää palauttamaan silmämunien luontaisen kimmoisuuden)
Aurinko kierähtää taivaankannen yli ja tähdet pomppaavat esiin. Syöty savukirjolohi maistuu vieläkin viiksissä ja radiosta tulee Vancouverin OlymPPialähetystä. Suomalaisilla ei suju, ja pieni epäilys alkaa iskeä josko Alexander Stubbin 15 mitalin ennustus ei sittenkään toteudu...Oliskohan Alexanderin pitänyt henkilökohtaisesti pitänyt hoitamassa pari lajia kotiin?
Vaikea sanoa.
Aika kontata jälleen makuupussiin.
Ovelat ketut juoksentelevat silmät kiiluen mökin ympäristössä kusivanat perässään ja savustettu kirjolohi hyppää mäkeä Vancouverissa, pilkkikairojen tanssiessa kuun loisteessa keskellä lumihankea... Piip. Nokialainen hälyttää ja kutsuu maanantaiseen alueen viikkopuhelinpalaveriin.
Kauppaa on jossakin käyty ja tullaan käymään, tyytyväisiä ei täysin olla, mutta jatketaan hyvää työtä. Hyvä.
Paistettua kananmunaa ja mökkikahvia aamiaseksi.
Hyvä pilkkikeli
Jos olisi hyvä pilkkikeli ja sattuisi olemaan jäätyneen järven rannalla? Tämä on aamupäivän ajatusleikin aihe, katsellessamme mökin ikkunoista pilvetöntä taivasta ja kimmeltäviä hankia.
Mietimme vielä samaa asiaa siivottuamme mökin ja hinatessamme huomattavasti kevyempiä liukureitamme kohti pakoautoa. Onkohan reissulla kunto kasvanut, kun kulkee niin kevyesti?
Paluu arkeen
Sopeutuminen sivistykseen on mielestäni sujunut hyvin, perheeni on pienin varauksin samaa mieltä. Fyysinen kunto kohenee päivä päivältä, ja katson tulevaisuuteen valoisin mielin.
Tuleehan noita Olympialaisia säännöllisin väliajoin ja ehkä tässä on vielä mahdollisuus nostaa mahtava Keiteleen hauki jään läpi maaliskuun lopulla, perinteisessä PePus -pilkkikisassa!
Tarinan opetus
Hauki on ovela kala, joka ei tartu jään päälliseen pyydykseen.
HEIKOMMIN, VAIKEAMMIN JA VAROVAMMIN!
PS. Tietääkö kukaan mistä saa ostaa hauen-nahkaisia tuotteita?
Ohessa kertomus neljän pilkkimiehen taistelusta retkellä, jossa koettiin loistavan pilkkikelin kirous.
Muistakaa kuitenkin että aina kannattaa yrittää, ja jos ei kannata, niin se on aina jonkun toisen vika. Eikä aina tarvitse tehdä edes nappisuoritusta.
Suomen hevonen
Kairat, ruuat, aggregaatti, bensat, vedet ja pari saunaolutta lastattiin launtaina miehekkääseen Ruåtsin armeijan malliseen ahkioon Peiponlahden jäällä. Jokavuotinen kunniavieraamme HeTero lastasi omat tarvikkeensa söpöön koboltinsiniseen pulkkaansa, ja suuntasimme kauniin kelin ylevöittämänä kohti Majasaaren pilkkipäämajaa.
Ensimmäinen stintti sujui lingottua jäätietä pitkin ns. pikkusaaren edustalle varsin joutuisasti.
Olin elätellyt toiveita että joku moottorikelkkailija olisi jokavuotiseen tapaan päristellyt hyvän kävelyreitin mökin edestä, mutta pieni pettymys oli todeta että näin ei ollut käynyt.
No, pipoa silmille, hyvä grippi vetonarusta ja menoksi! Vetoparina toimi huippu-urheilija Passe.
Ahkio kellahtaa puolen metrin umpihangessa kolmen sekunnin vedon jälkeen korvalleen ja luisto-ominaisuudet hieman heikkenevät. Kuorma on hyvin peitetty ja sidottu, joten eipä siinä hätää.
Noo, pipo pois silmiltä ja entistä parempi grippi naurusta! Veeetoa.
Pieni tauko.
Nooo, pipo pois päästä, ja lyhyempää askelta!!!! Veetoa.
Pieni tauko.
Lievä takykardia...
Vetoa!
Tauko.
Oksettaa. Tauko.
Veto. Kusettaa. Tauko. Tauko.
Nykäisy. Horisontti katoaa. Palloja silmissä. Lunta kaikkialla.
Miten voi jäällä olla ylämäki??? Miksei ahkiossa ole bensakanisterin sijasta lisähappipulloa???
Miksei ahkiossa voi olla oma moottori? Paljonko moottorikelkka maksaa? Onkos Siperian husky vaikea kasvattaa? Mahtuuko Suomen Hevonen takapihalle?
No on sentään edetty aika hyvin, vai mitä? Ai 30 metriä edetty ja jäljellä vaan kilometri????
Vesijalanjälki (lue aiheesta aiempi blogini)
Nokialaisen lämpösaappaan vesijalanjälki konkretisoituu yllättäen ihan käytännössä, kun hangen ja jään välissä lojuva vesi täyttää saappaan jäljen. Vesijalanjälkeni on siis 43.
Monta vesijalanjälkeä myöhemmin ja lämpösaappaat täynnä lämmintä hikeä, rojahdan mökin sohvalle uupuneena mutta väsyneenä.
Juustoinen Porokeitto
Herkullinen juustoisen porokeiton aromi ja kamiinan mukava kohina saavat toteemihenkeni (ammuttu Biisoni) palaamaan pitkästä valoisasta tunnelista, ja maallinen tomumajani palaa hetken kuluttua perästä.
Blueskokkimme GMH myhäilee kattilan ääressä ja toivottaa naparetkeilijät tervetulleeksi jo parisen tuntia aiemmin lämmittämäänsä mökkiin. Loistavaa palvelua! miten tuntuu mukavalta kun on selvinnyt napamantereen läpi hengissä, väistellyt jääkarhut, railot ja lumimyrskyt ja joku työntää lautasellisen herkullista keittoa nenän alle.
Ihmetoipuminen on ihmeen nopeaa, ja kohta sauna lämpenee ja iloinen puuhastelu täyttää mökin tienoon. Ketunlenkkejä kaivetaan hankeen, puita pilkotaan ja kaakaojuomia viritellään.
Ilta sujuu rattoisasti ja ruokaisasti. Keli on hienon talvinen ja tähitaivas tietää rapeaa pakkasyötä.
Sound of silence
Yöllä piipahdamme läheisellä mäellä kuuntelmassa hiljaisuutta sekä laskemassa tähdet.
(niitä on enemmän kuin jallupullon kyljessä!).
Matka tähtimäeltä takasin mökille on hieman pidempi kuin menomatka, koska käytämme palatessamme turvallisempaa läntistä reittiä, MikäMikä -maan ja Narnian välistä.
Mökillä muutama halko kamiinaan ja koteloituminen makuupusiin uumeniin. Uni maistuu.
Unessa valtavat hauet piirittävät saarimökkiä jään alla, ja niiden luiset leuat narskuvat kuullostaen aivan piereskelevältä pilkkimieheltä ... Oho sori, ja huomenta vaan kaikille.
Sunnuntai -aamuna pilkkikairat tuntuvat terävämmiltä kuin omistajansa. Hyvästelemme surullisina oivallisen kokkimme hänen joutuessan palaamaan sivistyksen pariin. Päätämme lämmittää neuvoa antavan aamusaunan. Matkalla saunaan huomaan että ketut ovat käyttäneet ketunlenkkejämme jotka edellispäivänä kaivoimme lumeen, ja merkanneet reviirejään iloisen keltaisilla nestepurskeilla reittien varteen - hieno homma. Pitää kyllä tarkistaa wikipediasta onko tämä ketun normaalia reviirikäytöstä.
Unessa valtavat hauet piirittävät saarimökkiä jään alla, ja niiden luiset leuat narskuvat kuullostaen aivan piereskelevältä pilkkimieheltä ... Oho sori, ja huomenta vaan kaikille.
Sunnuntai -aamuna pilkkikairat tuntuvat terävämmiltä kuin omistajansa. Hyvästelemme surullisina oivallisen kokkimme hänen joutuessan palaamaan sivistyksen pariin. Päätämme lämmittää neuvoa antavan aamusaunan. Matkalla saunaan huomaan että ketut ovat käyttäneet ketunlenkkejämme jotka edellispäivänä kaivoimme lumeen, ja merkanneet reviirejään iloisen keltaisilla nestepurskeilla reittien varteen - hieno homma. Pitää kyllä tarkistaa wikipediasta onko tämä ketun normaalia reviirikäytöstä.
Aamusauna
Hyvin lämmitetty aamusauna toimii siirtymäriittinä eri psykofyysisten vaiheiden välillä. Tämän varmaan tiesivät jo esi-isämme jotka karhun nahan alla imivät savua sisäänsä ja valmistivat mielensä sekä kehonsa mammutin kaatooon.
Moderni metsästäjä / kalastaja / tyhjien tölkkien keräilijä, valmistautuu saunalla, sekä Axen-bodyshampoolla, savustamaan kasvatuskirjolohen. Kolmen tunnin sauna riittää hyvin normaaliin savustuksen valmisteluun.
(yli kolmen tunnin saunominen saattaa johtaa silmämunien kuivumiseen. Jos näin käy, älä soita hätäkeskukseen tai etenkään kotiin. Perinteisenenä konstina tilkka keskiolutta tai long-drink juomaa kielen alle, riittää palauttamaan silmämunien luontaisen kimmoisuuden)
Aurinko kierähtää taivaankannen yli ja tähdet pomppaavat esiin. Syöty savukirjolohi maistuu vieläkin viiksissä ja radiosta tulee Vancouverin OlymPPialähetystä. Suomalaisilla ei suju, ja pieni epäilys alkaa iskeä josko Alexander Stubbin 15 mitalin ennustus ei sittenkään toteudu...Oliskohan Alexanderin pitänyt henkilökohtaisesti pitänyt hoitamassa pari lajia kotiin?
Vaikea sanoa.
Aika kontata jälleen makuupussiin.
Ovelat ketut juoksentelevat silmät kiiluen mökin ympäristössä kusivanat perässään ja savustettu kirjolohi hyppää mäkeä Vancouverissa, pilkkikairojen tanssiessa kuun loisteessa keskellä lumihankea... Piip. Nokialainen hälyttää ja kutsuu maanantaiseen alueen viikkopuhelinpalaveriin.
Kauppaa on jossakin käyty ja tullaan käymään, tyytyväisiä ei täysin olla, mutta jatketaan hyvää työtä. Hyvä.
Paistettua kananmunaa ja mökkikahvia aamiaseksi.
Hyvä pilkkikeli
Jos olisi hyvä pilkkikeli ja sattuisi olemaan jäätyneen järven rannalla? Tämä on aamupäivän ajatusleikin aihe, katsellessamme mökin ikkunoista pilvetöntä taivasta ja kimmeltäviä hankia.
Mietimme vielä samaa asiaa siivottuamme mökin ja hinatessamme huomattavasti kevyempiä liukureitamme kohti pakoautoa. Onkohan reissulla kunto kasvanut, kun kulkee niin kevyesti?
Paluu arkeen
Sopeutuminen sivistykseen on mielestäni sujunut hyvin, perheeni on pienin varauksin samaa mieltä. Fyysinen kunto kohenee päivä päivältä, ja katson tulevaisuuteen valoisin mielin.
Tuleehan noita Olympialaisia säännöllisin väliajoin ja ehkä tässä on vielä mahdollisuus nostaa mahtava Keiteleen hauki jään läpi maaliskuun lopulla, perinteisessä PePus -pilkkikisassa!
Tarinan opetus
Hauki on ovela kala, joka ei tartu jään päälliseen pyydykseen.
HEIKOMMIN, VAIKEAMMIN JA VAROVAMMIN!
PS. Tietääkö kukaan mistä saa ostaa hauen-nahkaisia tuotteita?
Täytyy yrittää sitten Pepus-pilkissä saada sitä saalistakin. Aina ei voi mennä nappiin...
VastaaPoistaNäin on. Teron mielestä vois mennä, mutta se onkin kovempi pilkkimies...
VastaaPoistavoi jumakauta miten hieno story,ja kaikki vielä täyttä totta,paitsi tuo "söpö"pulkka.
VastaaPoistalupaan ja vannon että ostan seuraavaksi kerraksi sellaisen mötörheadin värisen ja näköisen perässävedättimen.. johon mahtuu niitä saunajuomiakin hieman enemmän(minun silmät siis kuivu!)eli taisin olla sen pariminuuttia yli kolmen tunnin teräksenhohtoisessa saunassa!
Ei pojat muuta kuin vieheitä rakenteleen..
Joo, kesää kohti! Äläkä nyt Tero ota ittees tuota pulkkakommenttia. Tää kun on muotiblogi, niin jossakin pitää tulla esiin adjektiiveja. Sun pulkka nyt sattui olemaan reissun muodikkain esine, onneksi olkoon!
VastaaPoista