torstai 1. syyskuuta 2011

Porojärven eräretki _ kertomus kolmen Äijäkkeen seikkailusta Lapin käsivarren erämaassa


Esipuhe

Hyvät ideat ovat ilmaisia, toteutus vaatii joskus aikaa, rahaa ja sitketyttä, mutta lopputulos voi olla jopa parempi kuin alkuperäinen idea! 

Alkuperäinen Idea tällä kertaa tuli kavereiltani, jotka olivat jo useita viikon mittaisia pohjoiseen suuntautuneita retkiä aiemmin tehneet, ja olivat suunnitelleet v 2011 reissua Lapin käsivarteen - Porojärvelle. Sain kutsun mukaan ja n.3 sekunnin miettimisen jälkeen rohkaisin mieleni ja kysyin asiaa Rva Kartun Kalastajalta, ja kun valo oli vihreä, päätin lähetä reissulle! Tämä päätös syntyi maaliskuussa, lumi oli vielä maassa ja kalastusvälineet paketissa.

Keväällä ja kesällä reissu pyörähti takaraivossa aina vaan useammin ja pientä matkakuumettakin alkoi esiintyä. Elokuulla varusteita kerätessä / lainatessa odotus vain kasvoi ja muutaman yhteispalaverin jälkeen into oli kova! Tuntui hienolta lähteä lähes kauemmas kuin Lappiin ( Lappi kuulemma loppuu Kilpisjärven jälkeen). Myös edessä oleva helikopterisiirtymä vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, samoin kuin 5 päivää erämaassa ilman kännykenttiä, läppäreitä, TV:tä... täysi mediapimento siis. Eipä ole sitten marraskuun -93 jälkeen moista tullut kokeiltua!

Nyt reissun jälkeen voi todeta että päätös lähteä mukaan oli enemmän kuin hyvä, ja idean toteus meni nappiin joka suhteessa! Kiitos loistaville retkikumppaneille kutsusta ja hienosta reissusta!!! Samoin kiitokset Sepolle, Terolle ja Mikalle jotka lainasivat perhovarusteita ja Joppelle joka antoi vinkkejä kalapaikkojen suhteen, yli kymmenen Lapin reissun kokemuksella.

Ohessa muutama digitaalisesti muistikortille piirtynyt valokuva, sekä muistiinpanot 20 - 27.8.2011

Omaan muistiin piirtyneitä hienoja tunnelmia ja komeita tunturimaisemia, raikasta ilmaa, hiljaisuutta tai kristallinkirkkaan veden virtausta hiekkapohjan yli on vaikea välittää eteenpäin, mutta tuntuu siltä että jonkinasteinen Lapin hulluus saattoi iskeä... enkä liene ainut porukasta?






20.8 LAUANTAI - siirtymä pohjoiseen n 850 km Jyväskylä /  Kilpisjärvi

Täysin matkanjohtaja Jannen aikataulusuunnitelman mukaan, klo 04 nostimme varusteeni sekä kuivamuonat Kortemäestä pakettimersuun, joka oli rekisteröity kuorma-autoksi. Ajokorttini siis oikeutti pelkästään apukuskin rooliin. (ikävä juttu ettei tarvitse ajaa :)) Nappasimme Pasin Mannilasta kyytiin ja aamuauringon loisteessa matka pohjoiseen alkoi. Tavoitteena saavuttaa Kilpisjärvi illansuussa ja yöpyä siellä etukäteen varatussa hotellissa.

Jäsen Janne ohjasti Mersua jämäkästi kohti päämäärää ja muutamalla kahvi / ruokastopilla sekä yhdellä tai kahdella pisutauolla matkaan kului n. 13 h. Pidimme koko matkan kuljettajalle oikein  hyvää seuraa ja kerroimme mukavia juttuja jotta kuski ei pitkästyisi...

Kilpisjärven maisemissa, Saanatunturin kupeessa tuli ensimmäinen hiljentyminen ja tunne että taitaa todella maksaa vaivan ajaa tänne asti! Keli oli pilvinen ja utuinen, mutta maisemien vaikuttavuudesta sai kyllä käsityksen.

 Kulkupeli ja Hotelli Kilpis, Kilpisjärvi.
(osan kuvattavista ei tarvitse varpustaa näyttääkseen pitkältä)

Majoituimme ripeästi ja käytyämme rauhassa saunassa nautimme todella hyvän illallisen hotellin ravintolassa. Lohikeitto, Poronkäristys ja leipäjuusto Lakkahillolla. Pientä illanviettoa ja rupattelua, muutama postikortti kotiseudulle, sekä pari erää biljardia ja olimme valmiit pehkuihin n klo 10.  En muista tuliko nähtyä unia lohikaloista...

21.8 SUNNUNTAI - helikopterilento erämökille n. 30 km Kilpisjärvi_ Porojärvi

Aamupala maistui, ja onnistuin anastamaan Saksalaiselta mummolta palan melonia, kun oli mummo huolimattomasti jättänyt  lautasensa vartioimatta! Pienen hämmennyksen jälkeen purskahdimme mummon kanssa iloiseen nauruun kun tajusin erehtyneeni lautasesta... tuntui kumminkin jälkeenpäin jotenkin hyvältä. Pieni payback taannoisten sotien tuhoista? Noh, mummon melonit sitten olivat sitten aika ajoin retkellä puheenaiheena...

Odotellessamme puolille päivin ajoittuvaa helikopterilentoa, kävisimme paikallisessa ruokakaupassa hankkimassa viimeiset kuivamuonat ja tarvikkeet. Ekan illan ruokailuun varasimme reilun palan porsaan grillikylkeä ja soveltuvat tykötarpeet. Itselleni hankin kuksan sekä varavavan sekä muutaman Kapraali -uistimen. Jätkät kun pelottelivat että katkaisen kumminkin heittovapani heti kättelyssä, ja minähän uskoin ja investoin 19 €.

Viimeiset yhteydet ulkomaailmaan kännyllä, ja kamat kopteriin. Pientä jännitystä oli havaittavissa kun turvavyöt napsahtelivat kiinni ja potkuri alkoi pyöriä! Täähän on kuin Vietnamissa, napalmi tuoksuu ja Wagner soi taustalla...




Kopterissa ja ilmassa!


Laskeutuminen erämökille, erittäin niukan kokoiselle helipadille!


Rensselit kyydistä ja kopteri katoaa nopeasti horisontiin...
Pienen alkuhämmästelyn ja kännyjen toimimattomuuden tarkistuksen jälkeen saimme kamat paikalleen ja alustavaa päiväsuunnitelmaa kasaan. Päätimme kopaista ensimmäisenä "Kartun Kalastajan" lammet jotka olivat sopivan lähellä mökkiä. Kahluukamat ylle ja kivirakkaa kohti! Tässä kohtaa saimme ensimmäisen käsityksen todellisista siirtymä- ajoista maastossa. Matkaa oli vain noin 200 m mutta kiipeily jääkauden murskaamilla lohkareilla vei yllättävästi aikaa. Tulimme tämän tyyppisen kivirakan kanssa varsin tutuiksi myöhemmin viikon aikana...

Kartun Kalastajan lammet olivat maineensa veroiset ja räikkä soi ainoastaan kun siima jäi kiinni satunnaiseen vaivaiskoivuun. Hyvää harjoitusta yhtä kaikki!  Kalusto tuli testattua ja päätimme siirtyä ensimmäisen illan grillijuhlien valmisteluun! Tärkeä osa barbecuepartyssa hyvin marinoidun grillilihan lisäksi on tietysti pukeutuminen. Olimmekin huolella valinneet sopivan kampauksen sekä säväyttävät asukokonaisuudet! Saunan kautta siis ruuanlaittoon ja juhlaillalliselle.

Olimme valinneet Porojärvi-mallisen tukan ja siihen sopivat asusteet.
(Kilpisjärven tankotanssikerhon GILF-osaston kerhopaita) 
 Muilla retkikunnan jäsenillä myös Porojärvi -malliset hiukset.
(asusteena perinteisempää ratkaisua. Huom! osalla jo orastavaa Lapin hulluutta havaittavissa)
 Rillripsit ja foolioperunat tekeytymässä

Iltaruokana siis  Jannen loistavasti tuunaamat grilliribsit (marinadi vei kielen mennessään!) ja folioperunat oli maustettu erittäin taidokkaasti! Oikein sopiva avaus rankalle rupeamalle Lapin erämaassa. Pienet iltamyssyt, seuraavan päivän alustava suunnitelma kartalle, ja unta palloon. Yö oli hieman levoton kun yläpunkan äijä heitteli pikkuhiljaa vaatteita alas ja vastapäisen punkan asukas kutitteli varpailla... onneksi mitkään fobiat ei kuitenkaan pukanneet pintaan.

22.8. MAANANTAI   Valtijoen Tammukka
Klo 08 heräsimme napalmin tuoksuun, mistä lie tullut mökkiin? Oiskohan ollut eilisen kopterin kerosiinia vielä ilmassa? Kunnon pannukahvit sekä aamupala ja sitten veneille. Soudimme parilla paatilla suunnilleen Porojärven vastarannalle, jossa valloitimme heti Jannen kukkulan ja tähystimme kohti Valtijoen mutkia. Kartasta vielä hieman reittivalintaa ja harpoimme tehokkaasti kohti jokea.
Pienen erämaaseikkailun jälkeen saavuimme hienoon joenmutkaan! Nimesimme sen oitis Pasin koskeksi.
 P-horojärven pohjoisrantaa

Iloiset P-herämiehet

Valtijoen alaosan hienoja mutkia

Valtijoen alajuoksua

 Hauskaa oli pienestä sateesta huolimatta!

Kalastimme varsin tarmokkaasti pintureilla ja itse nakkelin välillä myös pikku lippaa, joka sitten tartuttikin n 20 cm tammukan. Olihan pirteä ja nätti otus! Päästin jalokalan pikaisesti takasin elementtiinsä ja kasvamaan oikeisiin mittoihin.  

Trangia-soppatauko virkisti kummasti sateisessa säässä ja kunnon pannukahvi maistui todella hyvälle!

Kalastimme Valtijoella yhteensä n. 5h ilman saalista. Opin kuitenkin heittämään pintaperholla cowboy- heiton, jossa siima ruoskamaisesti läiskähtäen vapauttaa pintaperhon vapaaseen lentoon...

 Janne näki alajuoksun hiekkamontulla mahtavan taimenen, joka ei kuitenkaan ollut millään muotoa kiinnostunut tarjotuista vieheistä! Antoi kumminkin uskoa isojenkin kalojen läsnäolosta.

Marssimme oikopolkua veneille ja sousimme vieheet perässä Porojärven yli - ei tärppejä. Eikä eskimokäännöksiä.

Sauna kuumaksi klo 19:30 ja herkullisia pussikeittoja massuun. Uni maittoi jälleen n . klo 22 ja jämerät lohikalat hyppivät jo silmäluomien takana.

Porojärvellä sateli silloin tällöin...


23.8 TIISTAI   "Kekkosen Kämppä" ja Harjukset

Aamutuimaan puuroaamiainen, tiskit ja saunan valmistelu illaksi. Käänsin myös oven yläpuolella olevan hevosenkengän oikeinpäin jotta onni potkisi!
 

Hyökkäsimme Porojärven  yli kohti "Kekkosen kämppää". Matka katkesi n. kilometriä ennen kohdetta  kun järven yläpinnan taso ei riittävästi ylittänyt kivien yläpintaa, eikä väylää löytynyt.

Ei kun paatti rantaan, reput selkään ja loikkimaan kivirakalle kuin vuorikauriit ja 25 min kävelyn jälkeen saavuimme legendaarisen kalakämpän pihapiiriin. Eipähän voi moittia mökkipaikan valintaa maiseman tai kalastusmahdollisuuksien suhteen Valtijoen, Porojärven ja Poroenon yhtymäkohdassa! 

Vettä sateli välillä ja keli vaikutti ihan hyvältä kalastukseen.
Poroenon yläjuoksu, Valtijoki laskee ylhäältä oikealta

Kekkosen kämpän vierasmaja sekä sauna
Äijät virittää
Jannella kala kiinni!
Janne ja enkkaharri 41cm / 670 gr
Pasi ja enkkaa sivuava 40 cm harri
Porojärven posse

 
Kekkosen kämppä 


 Porojärven Passe 



 
Poroenon yläjuoksua

Lisää salaisia käsimerkkejä!
Ja onnihan potki! Janne ja Pasi nappasivat komeat Harjukset pintureilla 41 ja 40 cm, juuri kun Janne oli ilmoittanut uskonsa alkavan hieman horjua! Sellaista se kalastus on... Itse näin n 2 m syvyydessä hiekkapohjamontussa n. 55 cm taimenen parkissa ja pari pienempää myöhemmin sekä n. 45 cm harjuksen.
Eipähän houkuttanut mikään viehe ko. jalokaloja, Harjus suorastaan väisteli painolla varustettua uppoperhoa, jumalauta. Käväisi kyllä katsomassa pinnassa kellunutta lehteä salamannopeasti ja häipyi vielä nopeammin!

Soppatauon pidimme sateensuojassa Kekkosen kämpän etuterassilla juhlavissa tunnelmissa, olihan plakkarissa jo pari komeaa Harria ja iltapalaksi tiedossa tuoretta kalaa!!!

Hyppelimme kivirakan yli kepeästi ja navigoimme mökille kelin hissukseen kaunistuessa. Sauna jälleen kuumaksi ja juhlaillallisen valmistelua

 Auringonlasku Porojärvellä

 Porojärven Illallinen
keitinperunat
helevetin hyvä sipulipaistos
keitetyt timjamiporkkanat
hellästi voissa paistettu Harjus
valkoviinikastike
jälkiruokana 
Porojärven kahvi (halkaistuna)
 Ruokajuomat 
 sopivan laadukkaita

 Harjusta paistettuna ( yksi filee graavantumassa seuraavaksi aamuksi)

 Auringon värjätessä tuntureita komeasti, pojat opettivat minulle pari korttipeliä jotka kaikki tietysti voitin. Myöhemmin hilpeällä tuulella sitten suuntasin virtsasuihkun vahingossa sopulin päälle. Mokomaa kusipääsopulia ei sen koomin nähty, taisi ottaa nokkiinsa :))

24.8. KESKIVIIKKO " Kekkosen kämppä osa II" 

Nukuimme hieman pidempään, noin 09:30 ja nautimme sitten aamiaisella graavattua harjusta ruisleivän päällä. Pieni ripaus wasabia terästi graavikalaa hienosti!

Reippaina poikina saunoimme heti aamusta ja pyykkäsimme myös parit kalsarit.

Vettä sateli jälleen melko tasaisesti, ja nimesimme Porojärven uudestaan:
Sataa Aina Kovaa Ja Tasaisesti -järvi = SAKJT-järvi.

Odottelimme  sateen laantumista ja samalla rakentelimme lounaan stroganoffista jota tuunattiin suolakurkuilla, kapriksilla ja mausteilla, lisäkkeenä keitettyä riisiä.

Keli koheni hissukseen ja päätimme jälleen suunnata Kekkosen kämpälle, suuret taimenet ja harjukset silmissä. Reittihän oli jo tuttu ja matka sujui hyvin. sade teki loppuaan ja keli yleni, samoin toiveet. Klo 16 - 21.30 uittelimme tiuhaan pintaperhoja ja vieheitä, mutta tulokseksi jäi yksi tärppi Jannella. Palasimme kämpälle ja huitaisimme iltapalan naamaan sujuvasti samalla kun suunnittelimme seuraavan päivän Toskal -järven retkeä. Matka tuntui etukäteen hieman haastavalta, koska nousua järvelle olisi n. 170 m ja maasto paikoitellen kivirakkaa. Noh, päätimme lähteä aamulla jos keli sallii.

Ohessa keskiviikon tunnelmakuvat
Keli ylenee edelleen ja äijät yrittää

 Erätauko erämaassa
Illan tunnelmia... 


viimeiset yritykset Poroenolla, Iso taimen tähtäimessä...


25.8  TORSTAI    Toskal -järven sankarit

Availimme kirkkaat silmät sumuiseen aamuun ja päätimme odotella kelin selkiämistä, ennen kuin suuntaisimme uusille alueille. Oli aikaa nauttia aamupala rauhassa ja tällä kertaa latasin pikapuuron sekaan pähkinöitä jotta energia riittää perille asti. Pari kuppia wahvaa kahvia ja tiukkaa tuijotusta ulos ikkunasta jotta sumu halkeaisi.

Hernerokkasumu


Sumu halkeaa


Tiukan tuijotuksen jälkeen sumu halkesi ja ryntäsimme veneelle. Vajaan puolen tunnin soutu ja rantauduimme hyväksi uskomassamme paikassa.

 Heimoneuvosto perehtyy alueen maastokarttaan



Tossua toisen eteen ja kohti Toskaljärveä


Toskaljokea seuraamalla arvatenkin päätyy järvelle?

Uruk Hai _ Toskaljärvi löytyi!


Maisema helli silmiä ja sielua



Pientä valmistelua
Ja testailua...
Toskaljärven maisemat olivat kuin toiselta planeetalta, karua mutta kaunista! Minkäänlaisia kaloja emme nähneet tai tavoittaneet mutta kokemus oli äärimmäisen hieno - jopa vähän uskonnollinen.
Nautimme basecampissamme tukevan pikapussilounaan sekä hieman urheiluteetä. Pyörimme järven rannoilla n 3 h ja kun sopulit alkoivat hyökkäillä kimppuun, päätimme lähteä paluumatkalle.

 Sporttinen eräpussilounas - lisää vain kiehuva vesi!
Yllättävän Hyvää.

Angry Sopuli

 Not angry Janne


Pasi tunturissa

 Pasi pää pilvissä

Ennen lähtöämme Toskaljärveltä, jätimme Seidalle hieman lahjuksia kiven alle, erilaisia rahoja (jopa setelirahaa) hieman alkoholia ja vieheen. Toivottavasti Seita tykkäsi ja kalaonni on jatkossa loputon!

Paluumatkalla valitsimme näköalareitin hieman ylempää, ja maisemaa riitti!

 Mahtavia värejä tunturikasveissa, kuvassa Riekonmarja

Remmit kireälle ja matkaan kohti tiipiitä, 
enää pari tuntia taivallusta ja soutumatka
 Porojärvi siintää 170 m alempana
 Matkalla mökille

Kolmosen kivirakka

Viitosen kivirakka, tämän ylityksestä saa diplomin!

Vene! Nyt voi jo melkein haistaa savun saunan kiukaasta!!!

Soutu mökille sujui hieman ylämäkeen, (kts. kuva) mutta annoin siitä huolimatta Pasille parhaan Kapraalini vetoon. Jannehan oli tähän mennessä suurimmalla lohikalallaan kiinni sipulipihvissä joka oli sovittu palkinnoksi. No enpä anna periksi, peliaikaa on vielä puolisen tuntia...

Pikku lisäpaino siimaan ja lähestyimme mielestämme syvintä kohtaa +8 asteisessa järvessä. Oiskohan lohikaloja paikalla???

Ja kas! Pasi huudahti että KALA! Ja minä että WTF??? ( what the fuck på finska...). Pienen temuamisen jälkeen olin aivan varma että kyseessä on ihan ok taimen, ja niin oli Jannekin omasta WTF -ilmeestään päätellen.
Taisi sipulipihvin maku hetkeksi hellittää Äijän makunustyröillä?

Kala nousi syvältä haavittavaksi, ja.... sehän oli kuin olikin perinteinen Vihernierä ( Esox Lucius ) joka sitten vielä kaupan päälle katkaisi siiman ja vei Kapraalin...:((

Eikö nyt perkele edes seteliraha, jaloviina ja viehe saa Seitaa vähemmän saidaksi?

Ei kun leuka rintaan ja Jannelle Onnittelut kisan voitosta ja vastatuuleen soutaen kohti kylmää tölkkiä ja kuumaa saunaa. HIENO päivä ja jännitystä riitti loppuun asti.
Tiipii näkyy todella lähellä, Karhu odottaa...

Oh Boy -  että maistuu elämä hyvältä!

Sauna kuumaksi, pari virvoketta sekä iltapalaksi tuunatut säilykelihapullat ja pennepasta. Hiukan tuntui jäsenissä parkour tunturissa ja kivirakassa, mutta hyvät palautusjuomat auttavat! Taisi tällä kertaa rupattelu jatkua puolilleöin...
26.8  PERJANTAI  Paluu sivistyksen pariin _Kilpisjärvi Tornio 440km

Lähtöpäivän keli ei ollut huono...

Aamutoimet klo 08, saunan lämmitys ja mökin huolellinen siivous siistimmäksi kuin tullessa. Porot kävivät pihamaallamme kurkkimassa, mutta sopuleja ei näkynyt, kusipää sopuli lienee kertonut kavereilleen...

Istuskelimme ulkona nauttimassa kelistä ja kopteri ilmestyi tunturin takaa minuutilleen. Tuli hieman haikea olo, aika oli kulunut todella nopeasti ja pari päivää olisi vielä muonien puolesta taittunut hienosti. Jannen labralla olisimme voineet vielä tehdä täysin steriloitua vettä vaikka kuinka paljon... jospa ei lähdetä ihan vielä?

Kopterikuski ei vaikuttanut kovin leikkisältä ja nostimme nyssäkät kyytiin. Lähtö helipadilta oli kuin Vietnamissa! Roottorin lavat tuntuivat viistävän Porojärveä kun kurvasimme kohti Kilpisjärveä.

Kopteri saapuu 12:05


Noin puolen tunnin lennon jälkeen ohitimme Saanatunturin komean auringossa kylpevän rinteen ja laskeuduimme tasaisesti lähtöpaikkaan.  Tuuppasimme kopteripilotille eurot kassaan ja kävimme palauttamassa avaimet Saivaara mökkien Isännälle.

Mersusta oli kadonnut vilkun lasi, mutta eipä tuo matkantekoa estänyt. Muut tiellä kulkijat kyllä senkin edestä, tuli autoa, mönkkäriä, pakua, poroa, teertä, ja ohituksethan  tehdään aina täälläpäin kahden keltaisen yli ja ylämäkeen!!! Välillä kivirakalla kiipeily pelotti, mutta 440 km Tornioon oli paljon vaarallisempi reissu.

Hengissä selvittiin Tornion Kaupunginhotelliin Jannen valppauden ansioista, jossa nautimme hyvän iltapalan hienossa ravintolassa.  Ihmisen aiheuttama melu hieman hämmensi aluksi, ja nukkumaan mennessä jokin Trio Erectus veivasi tanssihumppaa alakerrassa... TV:n levottomasti välkehtivä valo alkoi kuitenkin nukuttaa ja uutisetkin oli samat kuin viikkoa aiemmin.

27.8 LAUANTAI   Tornio Jyväskylä 450 km
Liiankin standardi hotelliaamiainen klo 09 ja piipahdus Haaparannassa nuuskaostoksilla. Paluumatka Jyväskylään parilla paussilla meni todella mukavasti Jannen vakaassa ohjauksessa. Juttu lensi vanhaan malliin Mersun kabiinissa vaikka välillä vähän apukuskit pilkkivätkin.

klo 17 kamat kyydistä Kortemäessä ja ruohonleikkuri esiin, paluu sivistyksen pariin oli tapahtunut!
vko 34 / 2012 varaus mökkiin jo tehty...







...aiempia sepustuksia ennen reissua...



Nytkö sen perhokalastuksen jalon taidon oppii tai 
sitten syö paleltuneita puolukoita koko viikon 34?

Mieluummin ehkä mutustaisi savustettua Harjusta...etenkin kun matka on pitkä ja viimeinen stintti suoritetaan helikopterilla. Syytä vissiin viimeinkin opetella perhostelua!

30.7.2011
Loman lopettajaiset/ Neste Rally Rillipileet ja Porojärvi -symposium.
Lämmitin saunan Porojärven tiimille ja rakentelin perunasalaatin ihan ite + marinoin reilut Kassler -pihvit täytettyjen rilliherkkusienten kera. Ohessa kateltiin rallia TV:stä kun ei jaksettu kävellä 400m takaterassilta Laajavuoren päätöserikoiskokeelle...Kapteeni Heikki osallistui bileisiin jotka huipentuivat jokavuotiseen ravintola Kierteen katselmukseen. Tähän on hyvä lopettaa loma!!!


3.8.2011
Sain tänään työkaverilta pintaperhosteluvermeet  lainaksi ja aloitan heittoharjoittelun takapihan nurmikolla. Pientä matkakuumetta alkaa jo esiintyä...


19.8.2011
Valmistelut tehty, kamat pakattu ja huomenna aamulla startti 04:00, tästä se lähtee!!!

2 kommenttia:

  1. Mukavia muistoja jo näin viikko reissun jälkeen !

    VastaaPoista
  2. Kyllä oli kiva kirjoittaakin, mutta veikkaanpa että kun lukee uudestaan tammikuussa, voi tuntua siltä että tulisipa jos syksy... ps. kannattaa kurkata myös linkit:))

    VastaaPoista