keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Viisaan Kalamiehen Kymmenen Käskyä

Olin kuullut sanottavan, että kun mullonen ottaa, niin siitä käy kuin sähkösysäys läpi ruumiin. Eikä se ole vain niinkuin sysäys, vaan niinkuin jatkuva sähkövirta siihen saakka, kunnes kala on saatu ja vähän jälkeenpäinkin. Mitä on hauen, ahvenen ja säyneen, suurenkin, otanta ja temmonta tämän pienen veden valion temmeltelyyn verrattuna. Olutpullon tulppa tupsahtaa ja tirisee, samppanjapullon korkki pamahtaa ja vaahtoaa. Minulla on siinä silmänräpäyksessä se tietoinen tunne, että nyt ei ole kala kiinni, vaan minä. En minä ole ottanut kalaa, vaan kala on ottanut minut. Olen lumottu, huumattu. Vapaa värisyttäessään se värisyttää hermostoni minulle siihen saakka outoon, mutta sanomattoman suloiseen liikutukseen. Ruumiin läpi kulkee vihuri niinkuin lapsena nuorakeinussa heiskahtaessa ylhäältä alas. Tunnen samalla, että kuljen kohtaloa kohti, josta en ole pelastettavissa. Minun täytyy saada ja minä olen saava kaiken ikäni onkia näitä kaloja, päästä hinnalla millä hyvänsä osakkaaksi tämän kosken kalastukseen, tai minkä muun tahansa.

LOHILASTUJA JA KALAKASKUJA / Kirj. Juhani Aho /
WSOY, Porvoo, 1921.



JÄRVITAIMEN
(mullonen)

Taimenen rotu, joka on sopeutunut järviolosuhteisiin.

Keski-Suomen maakuntakala.

Petokala. Mieltynyt muikkuihin, mutta muutkin kalat kelpaavat.

Muistuttaa paljon lohen järvimuotoa, järvilohta. Pilkutus ulottuu kylkiviivan alapuolelle koko kalan mitalla. Pyrstö yleensä suora, joskus jopa kupera. Pyrstön tyvi paksumpi kuin järvilohella. Suu suurempi kuin järvilohella. Suupieli ulottuu silmän tasan takapuolelle.

Kutee syksyllä koskissa. Kutuasu ruskea. Koiraan kutuasuun kuuluu koukkuleuka.

Keski-Suomessa elää myös purotaimeniksi (tammukoiksi, kulmakoiksi) kutsuttuja taimenen muotoja. Kyseessä on siis sama laji. Puroissa ja pikkujoissa elävät purotaimenet tulevat kutukypsiksi jo parinkymmenen sentin mittaisina.

Rauhoitettu virtavesissä syys-, loka- ja marraskuun. Vapavälineillä kalastus sallittu syyskuun 10. päivään saakka ja marraskuun 15. päivän jälkeen.

Alamitta 40 senttiä.

Ilmoitusraja 9 kg.


Viisaan Kalamiehen Kymmenen Käskyä (+Kartun Kalastajan täydennykset)


1. hanki kalastuslupa
(hanki lupa kalastaa myös vaimolta)
2. noudata alamittoja ja rauhoituksia
(alle 50 cm ei vielä ole Taimen)
3. vältä kalastamasta pihapiireissä
(ainakaan evämerkittyjä mätikaloja)
4. anna muillekin tilaa kalapaikoilla
(anna muillekin tilaa podiumilla)
5. merkitse pyydykset hyvin
(huonosti merkityn verkon yläpaula katkeaa helposti)
6. käsittele saalista arvokkaasti
(ei lyödä lyötyä)
7. valkolihainenkin kala on syötävää
(kuin myös sutsikala)
8. käsittele vapautettavaa kalaa varovasti
(älä vapauta suolistettua kalaa)
9. tuo roskat pois maastosta
(vaikka väkisin)
10. nauti luonnosta
(ei lisättävää)




Pyrin aloittamaan avovesikauden koskiretkellä 10.4. Kapeenkoskella, kaikki Lauletut ja Kirjoitetut viisaudet muistaen, sekä luonnosta nauttien.

Kaikki 2 kpl blogiani lukevaa muotitietoista kalamiestä, Tervetuloa mukaan keväiselle koskelle!!!




4 kommenttia:

  1. no jukopliuta tulisihhan minä koskelle kalaan mutta kun pitää olla töissä jonka jälkeen tuo nainen joka asuu meillä on järjestänyt kyläilykeikan/kyräilykeikan?
    kyllä ois ollut mahtava lähtee mutta jos aika antaa myöten niin saatan tulla katseleen koskikalastajia väsytyspuuhissa..

    VastaaPoista
  2. ...tuodaan sulle Tero tullessa fileenpuolikas siittä isommasta taimenesta !

    VastaaPoista
  3. soittakaa kun ootte lähellä niin tulen auttamaan kantamisessa..

    VastaaPoista
  4. vielä jaksoimme kahdestaan raahata saalit pannulle. Ensi kerralla voi jo olla tiukkaa, joten varaudu Tero tulemaan hätiin!

    VastaaPoista