lauantai 28. elokuuta 2010

Päijänteen Järvikalauistelu 2010 Kisakertomus

Kakkonen ei ole ykkönen, Team Ryds nilkuttaa kotiin läpi tuulisen ulapan.
20.8.2010 Perjantai Installaatioveto

Team Buster ja reippaat sinibarettijarit nappaavat kevytmetallista kyhätyn kelluvan ja moottoroidun vapatelineen Carpenter-mobiilin vetokoukkuun alkuiltapäivästä. Tähän mennessä on jo haettu katkenneen virta-avaimen tilalle uusi Jyväsmarinesta, mallia Buster. Seuraavaksi Motonettiin hankkimaan pari ottipeliä, siitä Kitumarketin herkkutiskeille, Alkoon, ja Nesteelle tankkaamaan vene. Kas perkele, uistelumoottorin bensaletku on jäänyt mökille! Uudestaan Motenettiin ostamaan letkua. Tankin liitin on mukana mallina ja sopiva irtoletku löytyy hyllystä, jes. Avaamaton paketti kainaloon ja kassalle, kaikki hyvin.
Mutta ah ja voi, sovittaessa letkua, käypi ilmi että ei sovi. Kuinka helvetissä voi ostaa mallikappale kourassa vääränmallisen letkun???? No ei kun Motonetin infotiskille jossa ystävällinen myyjä utelee jotta minkämerkkinen moottori? Jaa vai Yamaha, mikset ottanut siitä Yamaha hyllystä... Niinpä niin.
Muut letkut ovat hyllyssä rivissä, mutta Yamahaan sopivat sitten eri paikassa.

Matka jatkuu pienen tuhinan kera kohti Säynätsalon veneenlaskuramppia. Paatti vesille, vähän matkaa kohti Ristinselkää ja koneet seis, on konferenssipuhelun aika. 45 min myöhemmin kellun edelleen känny korvalla puhumassa viisaita kolmannella kotimaisella...Onnistun typistämään keskustelun alle tuntiin ja sininen savu jää pyörteilemään kuoppaan josta Buster ponnahti kohti Leirikallion kisakeskusta!

Siellähän jo Team Rydsin rapsakka tiimi odottelee laiturin edustalla. Joukkoon liittyy kohta Ex Kippari H -joka pörrää ympyrää vesimopedillaan verhoutuneena hylkeennahkapukineeseen! Nautimme kuviokellunnasta Suomen järvien syvimmän paikan yllä ja siemaisemme yhdet oluet. Carpentermobiili parkkeeraa mäkeen ja perjantain miehistö on kokonaisuudessaan paikalla.
Installaatioveto Team Buster

Kamat mökkeihin, virvokkeet jääkaappiin ja installaatiovetoa suorittamaan. Eipähän ehditä vetää kuin 10 min ja Motonetin neliosaiseen 35 cm pitkään vaapuntapaiseen tärähtää n. 1,5 kg hauki! Säädöt on siis kohdallaan, joten saunaan ja iltapalalle.

Iltapalaksi Makke murjoo ihan omin pikku kätösin Meille mureat sisäfilukkapihvit ja johan maistuu jälleen!
Saunan lauteilla helmeilee kepeä uisteluhuumori, jota asiaan perehtymätön voisi kutsua vittuiluksi. Tyytyväisinä, puhtoisina, ja maksa täydessä touhussa vetäydymme yöpuulle.

21.8.2010 LAUANTAI ja KISA-AAMU

Traania naamaan, lipun nosto, kokkapuheet ja järvelle!

Myyttinen Team Buster nostaa 20 min uistelun jälkeen rapsakan tasan metrin pituisen hauen ihan Rappukallion edestä!!!
Johan oli taas helppoa...

Uistelupäivä sujuu leppoisasti, välillä käydään kisakeskuksessa paistamassa makkarat.

Iltapäivällä joukkoon liittyy Team HeTero, legendaarisella Gastilla, T-"Taimen" Matilaisella varustettuna. Gastin täyttäessä hydarulijärjestelmäänsä kiihkeästi pakkasenkestävällä seoksella, valuttaa HeTero-tiimin ohjausjärjestelmä samaan aikaan omansa ulos.

Seurauksena katkera keskeytys ja Gastin jäädessä kuin nalli Rappukalliolle Team Busterin hoiviin, ohjastelee HeTero venhonsa satamaan saattohävittäjän avustamana. Harmillinen tapaus, koska HeTero oli jo pienen uistelun jälkeen vapauttanut pari mitatonta Taimenta. Ties vaikka olisivat olleet ihan Mitalikandidaatti!!!

No, yhtä kaikki, homma loppui mahtavaan Banguettiin, tuunattuun kiuasmakkaraan ja kevyeen ilakointiin. Kitara soi terassilla herkästi ja sielukkaasti sateen piiskatessa raivokkaasti kalliota ja meininki on pakanamainen pitkälle yöhön...

Seuraavana aamuna pieni JetLag vaivaa useimpia sankareitamme, mutta silmät kyllä aukeavat siinä vaiheessa kun yritämme veneisiin. Aallokko paiskoo veneitä ylös ja alas ja laiturilta loikka veneeseen vaatii parempaa ajoitusta kuin Matti Nykäsen kaikki MM-mitalihypyt yhteensä!

Selviämme kaikki hengissä surmanloikasta ja pyörimme iltapäivän vielä järvellä, mutta ilman suurempia saaliita.

Jälleen yksi eeppinen uistelukokemus takana ja seuraavana siintää Kapeenkosken kansainvälistäkin mainetta niittänyt PePus Pikkujoulugaala 20.11.2010!

Kiitos kaikille Järvikalauistelun 2010 -osallistujille sekä palkintosponsorille!!!






Rappukallion parempi Hauki...

perjantai 20. elokuuta 2010

Kisakertomus by Makke!


Kertomus
27.5.2010
Peiponlahden ulkolaitamoottorikerhon liikekannallepano konkretisoitui, kun VW Pornstarter väläytti euro -(tai koruna-) hymynsä mutkan takaa. Vetokoukkuun oli tarttunut uisteluveneeksi naamioitu puhelinkoppi, mistä lie löytynyt. Tiettävästi ruotsalaista muotoilua. Mahtoiko näyttää valokuvassa paremmalta, kuni ruotsalainen leidi ikään (se, jolta puuttuu ruuveja ja jalat leviävät), kun hellytti suomalaisen uroksen ostopäätökseen. No, eipä koiraa karvoihin katsominen, käyttövalio on harvemmin muotovalio, tietävät isot pojat.
Kun kaksi pientä elefanttia matkaan käy, niin ottivat he mukaan yhden toverin (nuoremman Holopaisen). Ja niin matka suuntautui kohti tarunhohtoisia Karjalan laulumaita. Penkka vain pölisi ja otettiin snapsia, otsalta kammattiin harmaita hapsia, muisteltiin, miten sidottu on tapsia, matkalla koilliseen. Savonmua vaihtui mutkaiseksi Karjalan maaksi ja kohta kimmelsikin Pielisen armaat aallot houkutellen pulauttamaan venhosen sinne. Vailla sukellusrefleksiä puhelinkoppi otti vettä kölin alle ja sehän oli mieluisaa. Honkasaarta päin siis. Talon isäntä nähdessään viikkoon ensimmäisen kerran ihmisiksi määriteltäviä olentoja, otti tulijat vastaan hämmentyneen onnellisen oloisena. Siinä tunnemyrskyssä pyöräytti wienersnitzelit vieraiden herkuteltaviksi. Palveluksesta kieltäytyneiden kohtaloa surkuteltiin.
28.5.2010
Alkukesän aamu aukesi tuoreena ja ah, niin ihanana. Sibeliuksen historiallisia kuvauksia kajahti teemalla ”Suomi , herää!” siniristilipun noustessa hulmuten juhlistamaan suuren kilpailujuhlan alkua. Alkon mieslaulajat  tavoitteli V. A. Koskenniemen sanoja ”Oi, Suomi katso, sinun päiväs koittaa…”. Haulikon laukauksen ajamana kilpaveljet säntäsivät veneisiinsä, tai siis ainakin team-Puhelinkoppi. Se kannattikin. Ennen kuin team-Hologramma oli ehtinyt rantapenkereellä vatruskaa sanoa, oli puhelinkoppia näytetty kahdelle taimenen lapselle, 34 cm ja 44 cm. Molemmat pääsivät hätäisen mittailun jälkeen haukkomaan henkeä kotijärveensä. Pari haukea seurasi esimerkkiä, kohtalokkain seurauksin, päätyen ihmisravinnoksi.
Ruokatauon jälkeen perinteinen pläkä, ja kalantulo. Aamun hurmio vaihtui moottorin monotoniseen rupsutukseen ja plaanareiden piirtämään rikkoutumattomaan viiltoon peilimäiseen veden kalvoon. No, pari haukea ja maapallo. Vaan ottipa vielä loppuliu’ussa potkurin virrasta tauno, ihan kelpo teutates, mutta karkasi …kele. Siinäpä tapahtumat.  Rannalle kertyi kohtalontovereita. Team-Hologramma oli pysynyt vieraskoreena. Vain pieni järväri. Olivat sentään löytäneet jäsen Huotarin punasilmäisenä rantoja mittailemassa ja ottaneet pois kuleksimasta huonompaan seuraamme. Kas, siinäpä on puhelinkoppiin kansikuvapoika!
Jos eivät asiat muuten ratkea, niin aletaan ampumaan. Läskisoosin muhiessa paremmuutta mittailtiin pyssy kourassa. Turkulaisella viekkaudella ensimmäisenä ampujana nuorempi Holopainen löysi kymppejä ja muita sattumia, mutta ei suostunut kertomaan meille, parhaille kavereille, mihin oli tähdännyt. Vääryyttä kärsineet häviäjät nieleskelivät karvasta kalkkia, sitä on tapahtunut täällä ennenkin. Tauluun mekin tähdättiin! Vaan kylläinen maha ei mökötä. Läskisoosi toi auringon poikien poskille ja iloinen puheen sorina täytti ihmeellisen suvi-illan jälleen kerran leudon läntisen leyhytellessä palkeenkieliä.
29.5.2010
Aamu koitti armottomana. Nyt oli tosi kyseessä. Kilpailu ratkeaisi tämän päivän suorituksiin, joten suven ihanuudelle ei löytynyt äijän sielusta sijaa. Kaksi pientä elefanttia ja rantojen mies ehtivät tälleen vesille ensin. Ei antanut Kaunissaaren helma, ei edes Kapusta. Jommaltakummalta toki yleensä on saanut. Haukea ei lasketa. Mutta olipa kansikuvapoika valinnut hyvin kuvansa, sillä taimenen tärppi lopulta saatiin Kapustan kyljestä. Ei kuitenkaan pysynyt. Toisesta vavasta katkesi siima salaperäisesti. Olisiko ollut se suuri?
Iltapäivä Kojolla pläkässä ja sateessa ja pikku tuulessa jne. Team-Hologramma alkoi raportoida tärppejä. Team-Puhelinkopin johto liukui sormien välissä kuin sammakon kutu. Pikku pyrstöt vain vipattivat mennessään. Tuska, hätä! Vavat pysyivät suorana kuin riivattu. Varmaan turkulaisten vika tämäkin. Viimehetken siirto Koverolle ja hauen tappo pahimman mielipahan pehmikkeeksi. Työvoittoakaan ei annettu. Rannassa Puhelinkoppi Kippari-Kallen askeleissa kaikui Rosinanten kavioiden kopse.  Holopaisen tuulimyllyjä vastaan ei pärjää sankarikaan. Isännän vieraanvaraisuus oli loppunut ja lavalle nostettiin 45 cm järväri. Sentillä yli ja sehän riittää.
Palkintojenjakoseremoniassa seuran puheenjohtaja kiitti rehdistä kilpailusta ja kilpaveljien pitkistä naamoista, jotka tekivät kilpailusta kilpailemisen arvoisen. Team-Hologramma ripustaa kerhohuoneen seinälle taiteilija Holopaisen tuoreen produktion, Kaunissaaren helman heijastuksen. Jälkipelissä tehtiin kaikki paremmin ja ihan toisin ja saatiin parempia saaliita. Ja pikku Australopithecus lensi riippuliitimellä Kultakäköseen juomaan tikkuviinaa.
30.5.2010
On jälleen sunnuntai ja arkihuolet taakse jäädä saa. Ja laiskureita laulattaisi ilman vääpeli Holopaista. Jätesäkit täyttyivät hylsyistä ja muusta ammunnasta muistuttavasta. Ester Toivonenkin muistutti että kilpailu ja kisailmat ovat ohi. Pelivehkeet purtiloon ja vetten yli volkkarin luo. Laiva kuiville ja kolmesataa hiljaista kilometriä tyhjin päin kotikonnuille. Jälleen oli elämä yhtä kalareissua rikkaampi.
Ryds!

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Boatkill

Roadkill on tuttu termi monelle. Tämähän tarkoittaa yleensä moottoriajoneuvon tiellä yliajamaa ja tappamaa eläintä.

Lohjanjärvellä on nyt lanseerattu uusi termi: BOATKILL. Tällä tarkoitetaan moottorialuksella kuoliaaksi törmättyä kalaa.

Kovia ukkoja nuo kalastusoppaat, jos on annettu asiakkaalle saalistakuu, niin sitten se kala otetaan vaikka väkisin...kunhan ei kumminkaan mentäisi dynamiittikalastuksen suuntaan?

Entistä jännempiä tosin ois uistelukisat jos tynyllä kalastettaisiin. Vois mennä muutakin kuin vieheitä...

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Jytinää Helsingissä!

Hieman apokalyptisiä nämä kesän 2010 ukkosmyrskyt!

Varsin rankkoja nämä tämän kesän ukkoskuurot. Ohessa tältä illalta Iltasanomista napattuja lukijan kuvia, jösses!!! Muutama katastrofielokuva on nähty, ja nämä kuvat ei paljon poikkea niistä.

Eihän tämä nyt tosin hotellissa niin kovin hirveältä tunnu (kunnes menee sähköt ja jää hissiin jumiin), mutta kun tuon näköinen pilvi tulee kohdalle merellä, niin voipi mennä eväsleipä väärään kurkkuun... huh, huh.

On se kelejä pitänyt.

lauantai 7. elokuuta 2010

KIASMA ja Taiteellinen Herääminen!

KIASMA innostaa taiteellista sielua!

Viikonlopun kulttuuriretki Naispuolisen asiantuntijaryhmäni kanssa Helsinkiin kiertyi jotenkin ihmeellisesti terassin sijaan nykytaiteen museoon, KIASMAAN.

Aikani teoksia tutkittuani, uskon että olen nyt sisäistänyt nyky- videotaiteen syvimmän olemuksen. Inspiroituneena kokemastani taiteellisesta kliimaksista, sekä jäätelöpallon antaman sokeripiikin kuin myös innostavan kolmen sepän patsaalla esitetyn Hare Krishna -musikaalin myötä, siirsin psykofyysisen kokonaisuuteni juuri käsinpestyllä VAG-konsernin diesel sedanilla  Sokos Hotelli Vantaan 2 hh huoneen vessaan ja vapautin taiteellisen sieluni. (ilman tajunnanlaajentajia tai peräruiskeita)

Ole Hyvä ja nauti videoinstalaatiostani :

KAKKONEN JA YKKÖNEN!

T: Taiteilija, Jare Äkkimatala

perjantai 6. elokuuta 2010

Neste Oil Rally Finland

Tuleva Jyskälän voitaja 2010,J-M Latvala Foortillaan, Laajavuori II


Kartun Kalastaja piipahti Laajavuoren erikoiskokeella asiantuntijaryhmänsä kanssa. Alla oli pienet grillibileet Kortemäen VIP kylässä ja saunatuokio muutaman virvokkeen kera.
Tunnelma oli rento ja keli lämmin joten mikäs oli tallustaa 300 metriä takapihalta ihmettelemään menoa.

Kovaahan nuo näyttivät WRC:t kulkevan!

Porukkaa oli paikalla mukavasti, ja huumoria viljeltiin veljellisesti, syntyperään ja asuinpaikkaan katsomatta.

Erityisesti jäi mieleen pari äijää, joilla oli pienet megafonit ja huutelivat toisilleen virallisen oloisia kuulutuksia.


" Naks, Naks, Kohinaa...Hyvät Jyväskyläläiset, oletteko tulleet ajatelleeksi että jos hieman ruoppaisitte Jyväskylästä eteläänpäin, niin tekin olisitte merenrantakaupunki? Naks, rahinaa...


Hyvä meiniki, pitänee itsekin hommata moinen megafoni seuraavan uistelukisaan 21. Elokuuta Päijänteelle.


" Naks, Suhinaa... Hyvä Kilpakumppanit, mitä jos yrittäisitte tosissaan kalastaa oikenlaisilla vieheillä ja oikeasta paikasta? Voisiko tulla kalaa? Naks, Kohinaa...

No, en kai nyt voi olla noin ikävä, enhän?

PS. Ohessa kyseisen kisan illallismenu, ihan vaan jotta kaikki lukijat jotka eivät osallistu kisaan osaavat olla kateellisia.

ILLALLISMENU lauantaina
Alkuruoka
Rappukallion Rapeat Roquefort- etanat, chardonnay
ja snapsi
Pääruoka
Susisaaren Miekkakalaa omassa vartaassaan,
tulinen Jaloviinakastike ja KasKas-muusi
punaviini ja snapsi
Jälkiruoka
 Mämminiemen Banaanipirtelö kuksasta nautittuna,
 ripaus tuoreita metsämansikoita sekä tummaa suklaata
Irish coffee ja snapsi

(muutokset ruokalistassa mahdollisia)